Tiistai 14.10.2008
klo 23:10 - Pasi
Yhdysvalloissa
on julkaistu yksityiskohtia pankkien
pelastussuunnitelmasta. Liittovaltio ostaa osuuksia yhdeksästä suuresta
pankista 250 miljardilla dollarilla eli noin 182 miljardilla eurolla. Vertailun
vuoksi, Suomen valtion vuosittaiset menot ovat noin 47 miljardia euroa.
Yhdysvaltain
hallitus takaa samalla tilapäisesti pankkien velat ja pankkien väliset
lainat.
Presidentti George
W. Bushin mukaan äärimmäisillä toimenpiteillä ei ole tarkoitus puuttua
vapaisiin markkinoihin, vaan suojella niitä.
Suojella
miltä? Itseltäänkö? Siis valtio laittaa likoon satoja miljardeja suojellaakseen
vapaita markkinoita sotkulta, jonka ovat aiheuttaneet vapaat markkinat. Mutta
ei silti puutu vapaisiin markkinoihin.
Minusta tuo
näyttää siltä, että vapailla markkinoilla tarkoitetaan sellaista järjestelmää,
jossa markkinoiden toimintaa ei saa rajoittaa eikä siihen saa puuttua, mutta
jos homma menee mönkään, on veronmaksajien tehtävä pelastaa tilanne.
Okei, jos
nyt annettaisiin "vapaiden markkinoiden" selvittää itse sotkunsa
katkeraan loppuun asti, olisi jälki varmasti rumempaa. Lähinnä minua ärsyttää
suunnattomasti se, että järjestelmän selkeästi epäonnistuttua sitä kehutaan
suurenmoiseksi ja välttämättömäksi. Se kun ei ole kumpaakaan.
Liittovaltion
koko "vapaiden markkinoiden suojelemiseen" tarkoitettu
pelastuspaketti on suuruudeltaan 700 miljardia dollaria. Tehdäänpä jälleen
ikävää vertailua.
Kirjoitin heinäkuussa 2007 uutisesta, jonka
mukaan Kalifornian kuvernööri Arnold Schwarzenegger vaati 50 miljardin
lisärahoitusta jaettuna viidelle vuodelle valtiolliselle lasten
sairausvakuutusohjelmalle. Näin saataisiin nostettua lapsia ylös siitä 50
miljoonan kurjan amerikkalaisen joukosta, joilla ei ole minkäänlaista
sairausvakuutusta.
Valkoisen
talon mukaan ohjelma olisi tullut liian kalliiksi, puhumattakaan vastustamiseen
liittyvistä "filosofisista ja ideologisista syistä". Lisäksi
uudistuksen kannattajia syytettiin yrityksestä "sosialisoida"
terveydenhuoltoa ja pyrkimyksestä kohti "kuubalaistyylistä terveydenhoitoa
kiintiöineen, pitkine odotusaikoineen ja mikä pahinta, ilman
valinnanvaraa" (HS 9.10.2007).
Pankkien
sosialisointi hyvää sosialisointia, terveydenhoidon takaaminen kansalaisille
pahaa sosialisointia.
Katsoin
eilen Michael Mooren Sickon. Elokuvassa tehdään vertailevaa
tutkimusta (sic) amerikkalaisesta terveydenhoitojärjestelmästä, joka perustuu
vapailla markkinoilla toimiviin vakuutusyhtiöihin.
Kerrottiin
eräästä miehestä ilman sairausvakuutusta, jolta katkesi sirkkelissä kaksi
sormea. Nimettömän korjaaminen maksoi 12 000 dollaria, keskisormen 60 000
dollaria. Mies valitsi nimettömän.
Kerrottiin
miehestä, jolla oli sairausvakuutus sekä munuaissyöpä. Vakuutus ei hyväksynyt
miehen tarvitsemaa hoitoa, koska vakuutusyhtiön mielestä hoito oli
"kokeiluasteella". Mies menehtyi.
Kerrottiin
pienestä tytöstä, joka kuului sairausvakuutuksen piiriin ja sai
sairaskohtauksen. Perheen kotia lähinnä oleva sairaala ei ottanut lasta
hoitaakseen, koska vakuutusyhtiö käski äitiä siirtämään omalla autollaan
lapsi yhtiön omaan sairaalaan. Lopulta tytön sydän pysähtyi, ja hän kuoli.
Kerrottiin
vakuutusyhtiön lääkäristä, jolta edellytettiin, että vakuutushakemusten hylkäysprosentin
tulee olla vähintään kymmenen. Mikäli hylkäsi hakemuksia tätä enemmän, sai
bonusta.
Eläköön
vapaat markkinat ja niiden suojelu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti