Valikoivasti vapaat markkinat

Tiistai 14.10.2008 klo 23:10 - Pasi

Yhdysvalloissa on julkaistu yksityiskohtia pankkien pelastussuunnitelmasta. Liittovaltio ostaa osuuksia yhdeksästä suuresta pankista 250 miljardilla dollarilla eli noin 182 miljardilla eurolla. Vertailun vuoksi, Suomen valtion vuosittaiset menot ovat noin 47 miljardia euroa.

Yhdysvaltain hallitus takaa samalla tilapäisesti pankkien velat ja pankkien väliset lainat.  

Presidentti George W. Bushin mukaan äärimmäisillä toimenpiteillä ei ole tarkoitus puuttua vapaisiin markkinoihin, vaan suojella niitä. 

Suojella miltä? Itseltäänkö? Siis valtio laittaa likoon satoja miljardeja suojellaakseen vapaita markkinoita sotkulta, jonka ovat aiheuttaneet vapaat markkinat. Mutta ei silti puutu vapaisiin markkinoihin.

Minusta tuo näyttää siltä, että vapailla markkinoilla tarkoitetaan sellaista järjestelmää, jossa markkinoiden toimintaa ei saa rajoittaa eikä siihen saa puuttua, mutta jos homma menee mönkään, on veronmaksajien tehtävä pelastaa tilanne.

Okei, jos nyt annettaisiin "vapaiden markkinoiden" selvittää itse sotkunsa katkeraan loppuun asti, olisi jälki varmasti rumempaa. Lähinnä minua ärsyttää suunnattomasti se, että järjestelmän selkeästi epäonnistuttua sitä kehutaan suurenmoiseksi ja välttämättömäksi. Se kun ei ole kumpaakaan.

Liittovaltion koko "vapaiden markkinoiden suojelemiseen" tarkoitettu pelastuspaketti on suuruudeltaan 700 miljardia dollaria. Tehdäänpä jälleen ikävää vertailua.

Kirjoitin heinäkuussa 2007 uutisesta, jonka mukaan Kalifornian kuvernööri Arnold Schwarzenegger vaati 50 miljardin lisärahoitusta jaettuna viidelle vuodelle valtiolliselle lasten sairausvakuutusohjelmalle. Näin saataisiin nostettua lapsia ylös siitä 50 miljoonan kurjan amerikkalaisen joukosta, joilla ei ole minkäänlaista sairausvakuutusta.

Ei mennyt läpi.

Valkoisen talon mukaan ohjelma olisi tullut liian kalliiksi, puhumattakaan vastustamiseen liittyvistä "filosofisista ja ideologisista syistä". Lisäksi uudistuksen kannattajia syytettiin yrityksestä "sosialisoida" terveydenhuoltoa ja pyrkimyksestä kohti "kuubalaistyylistä terveydenhoitoa kiintiöineen, pitkine odotusaikoineen ja mikä pahinta, ilman valinnanvaraa" (HS 9.10.2007). 

Pankkien sosialisointi hyvää sosialisointia, terveydenhoidon takaaminen kansalaisille pahaa sosialisointia.

Katsoin eilen Michael Mooren Sickon. Elokuvassa tehdään vertailevaa tutkimusta (sic) amerikkalaisesta terveydenhoitojärjestelmästä, joka perustuu vapailla markkinoilla toimiviin vakuutusyhtiöihin. 

Kerrottiin eräästä miehestä ilman sairausvakuutusta, jolta katkesi sirkkelissä kaksi sormea. Nimettömän korjaaminen maksoi 12 000 dollaria, keskisormen 60 000 dollaria. Mies valitsi nimettömän.

Kerrottiin miehestä, jolla oli sairausvakuutus sekä munuaissyöpä. Vakuutus ei hyväksynyt miehen tarvitsemaa hoitoa, koska vakuutusyhtiön mielestä hoito oli "kokeiluasteella". Mies menehtyi.

Kerrottiin pienestä tytöstä, joka kuului sairausvakuutuksen piiriin ja sai sairaskohtauksen. Perheen kotia lähinnä oleva sairaala ei ottanut lasta hoitaakseen, koska vakuutusyhtiö käski äitiä siirtämään omalla autollaan lapsi yhtiön omaan sairaalaan. Lopulta tytön sydän pysähtyi, ja hän kuoli.

Kerrottiin vakuutusyhtiön lääkäristä, jolta edellytettiin, että vakuutushakemusten hylkäysprosentin tulee olla vähintään kymmenen. Mikäli hylkäsi hakemuksia tätä enemmän, sai bonusta. 

Eläköön vapaat markkinat ja niiden suojelu.

On surullista, kun aika ajoin tuntuu siltä, että pieni Suomi on maailman viimeinen kolkka, jossa yhdysvaltalaista, tuoton maksimointiin aina ja kaikkialla perustuvaa järjestelmää vielä ihaillaan ja jäljitellään.