Maanantai 23.3.2009
klo 10:58 - Pasi
Sosiaali- ja
terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk) ehdotti lauantaina Turun
Sanomissa
toimeentulotuen perusosan maksatuksen siirtämistä kunnilta kansaneläkelaitokselle.
Tämä ehdotus pulpahtelee pinnalle tämän tästä, enkä osaa siihen kovin
lämpimästi suhtautua.
Hyssälän
perustelut siirrolle ovat samat vanhat. Nykykäytäntö on nöyryyttävä, siirron
avulla päästäisiin yhden luukun periaatteeseen ja siirto vapauttaisi kuntien
voimavaroja "oikean" sosiaalityön tekemiseen.
Käydäänpä
näitä hieman läpi.
Nöyryyttävyys
on subjektiivinen kokemus, eikä sitä sovi kiistää. Sosiaalitoimen asiakkuus ei
ole mikään suuri meriitti; "köyhäinapuun" turvautumaan joutuvaa
harvoin ajatellaan arjen sankarina, sen sijaan epäonnistumisen leima iskostunee
aika nopeasti.
Tässä on
kyse mielikuvista. Kelan konttorista yhteisesti maksettuja tukia on
kunniallista hakea, olemmehan kaikki niihin oikeutettuja. Sossussa taas
asioivat yhteiskunnan siivellä eläjät, hampuusit ja työnvieroksujat.
Onko vastuu
tämän mielikuvan oikaisusta asiakkailla vai ei-asiakkailla? Kuka katkaisisi
siivet musta tuntuu -totuuksilta?
Noh, kaksi
seuraavaa ovat konkreettisempia.
Yhden luukun
periaatteen mukaan kansalainen saa tarvitsemansa yhdeltä tiskiltä, eikä
pompottelua virkailijalta toiselle tapahdu. Toteutuisiko tämä, jos
toimeentulotuen maksatus siirrettäisiin Kelaan?
Nykyisin
toimeentulotuen maksamisen edellytys on voimassaoleva asiakassuunnitelma.
Suunnitelmassa asiakas pohtii yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa tulevaisuutta.
Katsotaan työnhakua, koulutusmahdollisuuksia yms.
Sivumennen
sanoen, tämän asiakassuunnitelman ylläpito on minusta se vastike, jota
yhteiskunnan on kohtuullista odottaa toimeentulotuen maksamisen vastineeksi.
Jos
toimeentulotuki siirrettäisiin, 1) vaadittaisiinko edelleen em. suunnitelma?
Jos kyllä, 2) tehtäisiinkö se Kelassa? Jos taas kyllä, 3) edellytettäisiinkö
suunnitelman tekijältä sosiaalityöntekijän koulutusta? Jos tähän kyllä, muuttuu
Kela sosiaalitoimistoksi.
Jos vastaus
kysymykseen 2 on kielteinen, ei yhden luukun periaate toteudu, koska asiakkaan
on kuitenkin käytävä sosiaalitoimistossa tekemässä asiakassuunnitelma.
Jos vastaus
kysymykseen 1 on kielteinen, ei enää puhuta nykymuotoisesta toimeentulotuesta,
vaan jonkinlaisesta perustulon sovellutuksesta. Tämä varmasti sopisi kepulle.
On myös
huomattava, että Hyssälä puhuu vain toimeentulotuen perusosan siirtämisestä
Kelaan. Harkinnanvarainen tuki (suuremmat hankinnat, vuokrarästit) säilyisi
edelleen sosiaalitoimistossa, eli luukkuja olisi useita.
Harkinnanvaraisen
tuen osuuden myötä päästään seuraavaan perusteluun, sosiaalityön resurssien uudelleenjakoon.
Tätä nykyä
toimeentulotuen perusosien laskelmat tehdään etuuskäsittelyssä. Asiakkaiden
kanssa kasvokkain työskentelevät sosiaalityöntekijät eivät perusosiin juuri
puutu, sen sijaan he tekevät päätökset harkinnanvaraisesta tuesta.
Tästä seuraa,
että jos vain toimeentulotuen perusosa siirretään Kelaan harkinnanvaraisen
jäädessä edelleen sosiaalityöntekijöiden harteille, ei heidän resurssejaan
vapaudu "lastensuojelu- ja vanhustyöhön". Sen sijaan voisi kuvitella,
että tuen eri osien maksatus eri virastojen kautta johtaa
tiedonkulkukatkoksiin, viivästyksiin ja mielipahaan niin asiakkaiden kuin
työntekijöidenkin osalla.
Yksi huomio
vielä. Kun asiakas tulee ensimmäistä kertaa hakemaan toimeentulotukea, tutustuu
sosiaalityöntekijä asiakkaan elämänhallintaan kokonaisvaltaisesti. Katsotaan,
onko tarvetta myös muuhun kuin rahalliseen tukeen.
Tarvitaanko
tähän työhön sosiaalityöntekijän ammattitaitoa, vai hoituuko sama Kelan
virkailijalta? Vai onko tarkoitus lopettaa tällaisen tuen tarjonta?
Asiakastyötä
tekevät sosiaalityöntekijät ovat tällä hetkellä ylityöllistettyjä ja
turhautuneita; heillä ei ole mahdollisuuksia tehdä työtään siten, kuin heidän
ammattietiikkansa vaatisi.
Vaikuttavan
sosiaalityön edellytysten parantaminen on oikea tavoite, mutta minun
ymmärtääkseni toimeentulotuen perusosan maksatuksen siirtäminen Kelaan ei
edellytyksiä paranna. Pikemminkin päinvastoin.
PS.
Ministeri Hyssälä kehaisee tutustuneensa aiheeseen kysymällä Kelan valmiutta
tuen maksamiseen. Olisi varmaan hyvä kysyä myös sosiaalialan ammattilaisilta.
Vai olisiko vastaus väärä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti