Lauantai 3.10.2009
- Pasi
Keskustelussa puolueiden ja ehdokkaiden rahoituksesta
on vaikea enää erottaa, mikä raha ja keneltä on mennyt puolueelle, mikä
ehdokkaalle, mikä vaaleihin, mikä yleiseen toimintaan. Summat vain suurenevat
ja jako tuntuu selkeytyvän: elinkeinoelämä tukee oikeistoa, ay-liike
vasemmistoa. Tämä tuskin oli kenellekään yllätys.
Rahoituksen tonkiminen ei ole pahasta. Huolestuttavaa
sitä vastoin on se, että keskustelun edetessä on rakennettu sellaista
mielikuvaa, jonka mukaan puolueiden tai ehdokkaiden rahoitus olisi ylipäätään jotenkin
arveluttavaa. Sitä se ei ole. Demokratia tarvitsee puolueita, jotka tarvitsevat
toimintaansa riihikuivaa rahaa. Olisi muistettava, että vaatimukset yksityisen
rahoituksen ja jopa puoluetuen lakkauttamisesta tai kieltämisestä eivät sovi
yhteen sen kanssa, että puolueiden pitäisi olla näkyvämpiä, myös vaalien
välillä.
Tässä vaiheessa ei enää kenellekään voi olla
epäselvää, että poliittinen toiminta erityisesti vaalikampanjoiden kautta on
nykyisin tolkuttoman kallista. Tavallinen työssäkäyvä vaikuttaja ei omilla
rahoillaan kovin montaa mainosta sanomalehteen osta. Ilman näkyvää mainostusta
mahdollisuudet vaalimenestykseen ovat heikot.
Olisikin syytä keskustella siitä, onko nykyisessä
järjestelmässämme myös taloudellinen ”äänikynnys”? Jos edes mahdollisuus
menestyä vaaleissa vaatii kymmenien tuhansien eurojen kampanjan, ei voida puhua
kovinkaan tasapuolisista lähtöasetelmista. Järjestelmä suosii varakkaita tai jo
valmiiksi tunnettuja ehdokkaita.
Ongelman ratkaisemiseksi on keinotekoista rakennella
”kampanjakattoja” tai muita himmeleitä, joiden kiertämiseen ei järin suurta
kekseliäisyyttä ja härskiyttä tarvita. Oikea ratkaisu on siirtyminen suljettuun
listavaaliin, jossa äänet annetaan yksittäisten ehdokkaiden asemesta
ehdokaslistoille eli puolueille.
Suljetussa listavaalissa kamppailu käytäisiin
puolueiden ohjelmien välillä, mikä korostaisi puolueiden eroja. Järjestelmä
keventäisi ehdokkailta vaadittavaa taloudellista panostusta, eikä äänestäjää
tarvitsisi myöskään hämmentää kunkin omilla vaaliteeseillä. Vaalityötä
tehtäisiin puolueiden ja vaaliohjelmien eteen, joiden välillä äänestäjä tekisi
valintansa.
Toisin kuin on väitetty, listavaali ei lisäisi
puolueiden johtoportaiden valtaa. Esimerkiksi Turun SDP ja Varsinais-Suomen SDP
valitsevat jo nyt ehdokkaansa kunnallis- ja eduskuntavaaleihin
jäsenäänestyksellä. Näin voitaisiin aivan hyvin määritellä myös listalla
olevien ehdokkaiden järjestys. Lisäksi voitaisiin ottaa käyttöön esimerkiksi
Ruotsissa käytettävä ”puoliavoin” listavaali, jossa riittävällä määrällä
”puoltoääniä” ehdokkaan sijoitus listalla nousee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti