Perjantai 30.1.2009
klo 10:05 - Pasi
Vähemmästäkin
menee sekaisin, kun elvytysehdotuksia sinkoilee siellä täällä. Aika on mitä
otollisin erinäisille ideoille, kunhan muistaa mainita, että kyse on
elvytyksestä. Ideoiden elvyttävyyden arviointiin ei niin hirvittävästi aina
muisteta panostaa, kun nähdään mahdollisuus ehdottaa jotain, joka
normaaliolosuhteissa ei olisikaan ihan niin helppoa.
Työmarkkinajärjestöt
sopivat yhteisen ehdotuksen, jonka mukaan työnantajien kansaneläkemaksu
poistetaan. Toiset kutsuvat toimenpidettä elvyttäväksi, toiset eivät.
Jälkimmäiset ovat oikeassa.
Työnantajien
kansaneläkemaksu tarkoittaa sitä, että yksityinen työnantaja maksaa palkan
sivukuluna 0,8 prosenttia valtiolle. Kuntatyönantajan maksun suuruus on 1,8
prosenttia. Kokonaisuutena tämä tarkoittaa noin 800 miljoonan pottia, joka jää
valtion tuloista pois. Muita maksuja voidaan toki korottaa, jotta valtion
näkökulmasta tulos on plusmiinus nolla.
Miksi tämä
ei elvytä? Koska elvyttävän toimenpiteen tunnistaa siitä, että se on
määräaikainen, työllistävä (kulutusta lisäävä), eikä muodostu pysyväksi menoautomaatiksi.
Valtion
taloudellinen tutkimuskeskus on suorittanut tutkimuksen, jossa tutkittiin
työnantajan sivukulujen alentamisen vaikutusta työllisyyteen. Tulokseksi saatiin, että alentaminen ei ainakaan
lisännyt työllisyyttä.
Ei ole syytä
epäillä, että kela-maksun poisto toisi jonkun muun tuloksen.
On helppo
ymmärtää, että kela-maksun poistaminen on työnantajapuolen sydäntä lähellä.
Asia on nimenomaan ideologinen. Miksi yksityisen työnantajan pitäisi rahoittaa
perusturvaa? No niin no.
Ottamatta
sen enempää kantaa siihen, onko kela-maksun poisto oikein vai väärin, voi kyllä
ihmetellä keskustelua ja kommentointia valtion tulojen romahtamisesta.
Toki taantuma
laskee verotuloja, mutta hallituksen toimenpiteillä on oma erityinen
vaikutuksensa tähän asiaan. Kun ajatellaan, että esimerkiksi tuloverojen
alennus maksaa kaksi miljardia, kela-maksun poisto 800 miljoonaa ja ruoan
alv-alennus 500 miljoonaa, niin tulojen väheneminen ei ole enää ihan pelkästään
kiinni talouden taantumasta.
Eikä kyse
ole edes väliaikaisesta pudotuksesta, vaan järjestelmällisestä julkisen
sektorin tulopohjan rapauttamisesta. Silläkin on seurauksensa.
***
"Sdp ei
edes yritä esittää vaihtoehtoja, vaan ainoastaan pelotella kansalaisia.
Viimeisin innovaatio on, että kansainvälinen finanssikriisi vaarantaisi kuntien
palvelut. Urpilaisen puheenvuoro on edesvastuuton.
Kunnallisten peruspalveluiden
rahoitus ei ole vaarassa finanssijärjestelmän kriisin takia. Suomen talouden
perusta on kunnossa." (Lihavointi lisätty)
27.1.2009
samainen Mari Kiviniemi ehdotti "mittavaa toimenpidepakettia
kuntien taloustilanteen helpottamiseksi". Hänen mukaansa "tarvitaan
tarkoin kohdennettu paketti kuntatalouden vahvistamiseksi".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti