Tiistai 29.7.2008
klo 11:11 - Pasi
Valtiovarainministeriö
hieroo tällä viikolla esityksensä ensi vuoden valtion budjetiksi. Esitys
julkistetaan kokonaisuudessaan perjantaina, mutta jo nyt on nähtävissä, että
budjetista tulee istuvan hallituksen näköinen. Sosiaalisesta näkökulmasta
järkyttävä kakku, joka kuorrutetaan kauniilla puheilla.
Valtiovarainministeri
Jyrki Katainen on kansakuntamme retoriikan mestareita. Liekö
kokoomusnuorilla skimbaamisen ja vittuilukilpailujen ohella myös kursseja,
joissa opetetaan puhumaan musta valkoiseksi ilmeenkään värähtämättä.
Haukuttuaan
kriitikot kateellisiksi ja ymmärtämättömiksi Katainen totesi hallituksen
tekevän ensi vuonna "historiallisen
suuren tulonsiirron pienituloisille". Jepjep.
Toki kehut
pitää antaa siitä, että hallitus nostaa isyys-, äitiys-, vanhempain- ja
kuntoutusrahat työmarkkinatuen tasolle. Hyvä Katainen.
Sen jälkeen
hallituksen "sosiaalisuuden" etsiminen onkin kuin neulan hakeminen
heinäsuovasta. Kotihoidontukea sekä yksityisen hoidon tukea korotetaan
(ideologinen valinta?) ja perheitä kannustetaan sikiämään nostamalla
kolmannesta lapsesta saatavaa lapsilisää 10 eurolla.
Sivumennen
sanoen minusta tuntuu omituiselta kutsua tuota 10 euron lisää kannusteeksi. Jos
joku todella pyöräyttää vielä kolmannen muksun 10 euron lisän takia, niin olisi
ehkä kannattanut vielä miettiä.
Lapsilisille
ei tapahdu muuta huolimatta siitä, että niiden sitominen indeksiin oli vielä
ennen eduskuntavaaleja Kokoomukselle hallituskysymys.
Mutta se
siitä. Tehdäänpä lista:
- Poliisien palkkaamiseen 15 miljoonaa
- Perusopetuksen parantamiseen 20 miljoonaa
- Lasten rokotusohjelmaan 6 miljoonaa
- Tulonsiirrot metsää myyville 170 miljoonaa
- Ruoan alv:n alennus 500 miljoonaa
Mainitut
pylpyrät kertovat kaiken tarpeellisen hallituksen linjasta. Kansalaisten arkea
koskeviin hankkeisiin heitellään murusia, kun porvaripuolueiden omille
eturyhmille jaetaan rahaa ämpäreittäin.
Ruoan
alv-alennuksessa on meneillään suuren luokan puhallus, johon myös osa
oppositiosta on populismissaan langennut. Mm. Vasemmistoliitto ja Kd ovat
innokkaina kannattamassa alennusta sen "helpottaessa kaikkein
pienituloisimpien asiaa". Höpönpöö.
1) Eikö ole
päivänselvää, että kulutukseen kohdistuvan tasaveron alennus hyödyttää eniten
niitä, jotka kuluttavat eniten? 2) Jos veroa pitää alentaa ruoan hinnan nousun
vuoksi, mitä teemme vuoden tai kahden päästä, kun hinnat ovat taas nousseet?
Otetaan alv kokonaan pois? 3) Eikö todellakaan ole keinoja käyttää 500
miljoonaa euroa siten, että se todella kohdistuisi kaikkein heikoimmassa
asemassa oleville tai edes siten, että sillä olisi jokin rakenteellisesti
merkittävä ja hyödyllinen seuraus?
"Mikä on todellisuudessa
hinnanalennus peruselintarvikkeissa, joiden hinnalla pienituloisille on eniten
merkitystä? Kuinka paljon kahvipaketti, ruisleipä, kananmunat tai jauhopussi
halventuvat oikeasti, kun verotus näiden kohdalla keventyy. Varsin perusteltua
on epäillä, aleneeko kovasti kilpailtujen peruselintarvikkeiden hinta aidosti,
vai meneekö veronalennusvara kalliimpiin elintarvikkeisiin. Jos alennus
siirtyisi tutkijoiden arvioimalla tavalla, se tarkoittaa kahta senttiä
maitopurkin hinnassa."
Hyvä
pointti, Jyrki.
Ruoan
alv-alennuksen lisäksi esimerkkinä tästä toimii puukaupan
verohelpotus. Kun
halutaan, että metsän omistaja myy puutaan, annetaan veroale. Samaan aikaan
hallitus haluaa lyhentää
nuorten työttömyysturvaa, näin halutaan "kannustaa nuoret nopeasti töihin".
Siis mitä
ihmettä? Miksi nuoria ei kannusteta töihin myöntämällä työllistymisen jälkeen
määräaikainen veroale? Miksi omistavaa kannustetaan antamalla lisää, kun
työntekijää kannustetaan ottamalla pois?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti