7.4.08

Kehitys kehittyy

...ja yritän kaikin keinoin pysyä mukana.

Arvoisa lukijakunta, jatkossa viiltävää analyysia voi seurata täällä. Toivottavasti analyysi muutoksen myötä myös päivittyy useammin. Eiköhän.

4.4.08

Muutama huomio Ike-härdellistä

Niin siinä sitten kävi. Iken oli aika väistyä ulkoministerin tehtävistä liian vilkkaan tekstarien näpyttelyn johdosta. Kun iso pyörä lähti pyörimään, ministerin vaihto taisi olla vain ajan kysymys.

Muutamia huomioita jo toivottavasti päättyneestä "skandaalista":

1) Kriisiviestintä, kriisiviestintä. Kanerva munasi kriisiviestinnän omalta osaltaan alusta loppuun. "Nej, nej, nej" oli jo virhe. Näistä tapauksista kannattaa itse kunkin ottaa opiksi, milloinkaan ei tiedä koska arpa osuu omalle kohdalle.

2) Ike lähti vielä viimeisen valheen saattelemana. Vielä maanantaina uupuneen näköinen ministeri vakuutti, että "mies on täysin kunnossa". Tiistaina mies olikin jo sairauslomalla. Voiko sairauslomalle pakottaa?

3) Pohdituttaa. Voidaanko nyt sanoa, että media sai ulkoministerin vaihdettua? Uutisointia seuratessa mielessäni on jatkuvasti pyörinyt Pekka Ervastin toteamus, "vuoden suurin skuuppi satuttaa aina jotakuta, mielellään tuhoaa". Onko media nyt tehnyt tehtävänsä, kun ministeri vaihtui? Onko tarkoitus vain saada aikaan crash&burn?

Itse näen asian niin, että mediassa puhuttiin vain tekstiviesteistä neiti Tukiaiselle. Puhuttiinko sisäpiireissä muistakin asioista, sitä ei koskaan saada tietää. Mutta oliko nimenomaan 200 tekstaria riittävä syy ministerin vaihtamiseen? Vai oliko sen sijaan kyse harkitsemattomalla teolla mässäilystä ja sitä kautta mittasuhteiden vääristelystä? Vai oliko sittenkin kyse siitä, että Kanerva valehteli? Oliko itse asia sinänsä merkityksetön ja huomio kiinnittyi Kanervan epäjohdonmukaiseen todisteluun?

Eli yhteenvetona, minusta on aivan yhdentekevää, jos ministeri lähettää epätavallisen paljon tekstareita nuorelle naiselle, vaikka sitten veronmaksajien laskuun. Tietenkin olettaen, että näihin viesteihin on jossain vaiheessa myös vastattu. Eli jos kyse oli vain tekstareista, on ministeri nyt savustettu. Jos kyse oli jostain muusta, niin asia on eri.

Olen myös miettinyt paljon politiikassa vaikuttavan henkilön yksityisyyden suojaa. Poliitikkoja kohdellaan aivan samoin kuin rock-tähtiä ja bb-tyyppejä. Ero vain on siinä, että bb-tyyppi toivoo pääsevänsä Seiskaan keräämään uskottavuutta, poliitikon örvellys ravintolajonossa tuottaa ison kasan ongelmia.

Eli kysymys kuuluu: miksi minä saan nyt ottaa rauhallisin mielin muutaman paukun liikaa ja kontata kotiin, mutta en enää tultuani valituksi näkyvään luottamustoimeen? Vai saanko sittenkin?

4) En sak till. Minusta on ollut hämmästyttävää, miten luonnollisena kokoomuslaiset ovat pitäneet sitä, että Kanervan kohtalosta päättää puheenjohtaja Katainen. Eikä tätä ole kukaan ulkopuolinenkaan hämmästellyt.

Minkälainen kaaos seuraisikaan, jos nyky-SDP ilmoittaisi julkisesti jonkun asian olevan yksin Eero Heinäluoman päätettävissä? Diktaattoripuolue, harvainvaltaa, vanhojen äijien valtaa, missä on jäsendemokratia? Kokoomukselle tämä on aivan fine.

Näin. Alexander Stubbista tuli tänään ulkoasiainministeri. En osaa sanoa, mitä nyt pitäisi odottaa, mutta olen ihan positiivisilla fiiliksillä. Alexin tyyli on minua viehättänyt. Kielitaitoa, charmia ja asiantuntemusta ainakin EU-asioista riittää.

24.3.08

Randellin vaalikaavailuja


Turun Kokoomuksen valtuustoryhmän varapuheenjohtaja, erityisavustaja Aleksi Randell avautui Turun Sanomissa Turun kaupungin kouluverkkokaavailuista. Kokoomus on kuulemma nyreissään. Kokoomuksen nyreily ja tempoilu on alkanut jo kiristää vähän muitakin kuin kykyvaltuutettuja.

Randell sanoo haastattelussa, että "kouluverkon tarkastelun pitää olla suunnitelmallista". Nyt on ilmeisesti käynyt niin, että työskentely tv-lupaministeriössä on sekoittanut valtuutetun pään ja vienyt muistin. Tässä, Aleksi hyvä. Kouluverkkoselvitys, joka on tehty syksyllä 2005. Selvityksen tekemisestä taasen on sovittu ryhmien välisessä sopimuksessa, jossa myös Kokoomus on (oli) mukana. Sopimus löytyy täältä, sikäli mikäli se on unohtunut.

Randell toteaa myös, että "vastaisuudessa olisi hyvä siunata ensin valtuustossa periaatteet, joiden pohjalta asioita valmistellaan". Tässä, valtuuston pöytäkirjaote kokouksesta 12.12.2005.

No, se muistuttamisista. Olin aika hämmentynyt, kun luin Randellin haastattelua. Suurin osa tekstistä on täydellisessä ristiriidassa kykypuolueen oman toiminnan kanssa. Randell hämmästelee opetustoimenjohtaja Timo Jalosen ulostuloa; mitä luulet Aleksi, olikohan kukaan hämmästynyt Kokoomuksen ulostulosta Paimalan koulun (kuvassa) kohdalla?

31.5.2006 Turun opetuslautakunta päätti lakkauttaa Paimalan koulun opetustoiminnan 1.8.2008. 17.10.2007 lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle opetustoimen johtosäännön muuttamista, jonka mukaan Paimalan koulu ei anna perusopetusta enää 1.8.2008 lukien. 19.12.2007 lautakunta päätti Paimalan oppilaiden lähikoulusta 1.8.2008 lukien. Kaikki hyvin, alles klar?

18.2.2008 johtosäännön muuttaminen oli valtuustossa hyväksyttävänä, mutta Kokoomuksen mieli oli muuttunut. Valtuutettu Minna Arve (kok) esitti asian jättämistä pöydälle. Ymmärtääkseni asiassa hiersi erityisesti Paimalan koulu. Se siitä "suunnitelmallisuudesta ja johdonmukaisuudesta".

Olisiko aika ottaa järki käteen? Paimalan koulussa aloittaa nykytietojen mukaan yksi (1) uusi oppilas syksyllä 2008. Paimala on myös ollut kaupunginhallituksessa lakkautettavana 18 kertaa. Milloin tulee raja vastaan, milloin irtopisteiden keräilystä on jo enemmän haittaa kuin hyötyä kuntalaisille? Olisiko hyvä saada aikaan päätös?

Totuuden nimissä täytyy myös todeta, että tällä pisteiden keräily -sektorilla Kokoomus vie demareita kuusnolla. Randell vaatii varsin taitavasti, että keskustelut ja vaihtoehdot uudistuksista pitäisi viedä kuntalaisten kuultaviksi. Fine, kuulostaa kivalta, mutta lausahdus on tyhjää täynnä. Mitä tehdään kuulemisen jälkeen? Viedäänkö muitakin kuin kouluverkkoasioita kuulemiskierrokselle? Juju onkin siinä, että näihin kysymyksiin ei tarvitse vastata. Pisteet ropisivat jo laariin. Toimivaa? Kyllä. Vastuullista? Ei. Härskiä? Erittäin.

Täysin toinen seikka onkin tällaisen tempoilun ja populismin vaikutus Turun kaupungin tilaan. Talous on kuralla, mutta suurin puolue ei uskalla tehdä vaikeita päätöksiä. On pantava merkille, että "saatanallisina säkeinä" tunnettu kaupunginjohtajan ja talouspäällikön "talouden tervehdyttämisohjelma" on pidetty tiukasti irti Kokoomuksesta. Sokea Reettakin ymmärtää, että tällaista yksityistämisohjelmaa ei tuoda julki ilman vankkaa tukea valtuustossa. Sen tiedän, ettei ohjelmalla ole ainakaan SDP:n tukea.

Kokoomus osaa pitää kiinni hyvän puolustajan ja pahan vastustajan imagostaan. Sitä teki nyt myös Aleksi Randell. Hankalaa on silti ymmärtää, miten Kokoomus on valmis myymään kaupungin vuokra-asunnot, mutta pitämään yllä kyläkoulua, jotta yksi uusi ekaluokkalainen saa aloittaa koulutiensä lähikoulussa.

Vaalivuosi on kova juttu.

18.2.08

Tilakeskustelua ylioppilaskunnassa

Mielipidekirjoitus julkaistu Turun Ylioppilaslehdessä 3/2008.

Tilakeskustelu kaipaa faktoja

Tylkkärin sivuilla ja verkossa virinnyt keskustelu ylioppilaskunnan tilatarpeista ja jopa uudesta ylioppilastalosta on varsin tervetullutta. Rajuissa yksinkertaistuksissa on kuitenkin aina vaaransa, ja tämänkin keskustelun joko-tai –luonne tekee kannan muodostuksesta vääristynyttä.

”Tarvitaanko Turkuun uutta ylioppilastaloa” –kysymys antaa epäilemättä toimittajalle mainion juttuaiheen, mutta päätöksiä tällä asettelulla ei pidä tehdä.

Ensi alkuun olisi päästävä yksimielisyyteen keinoista, joilla puututaan nopeasti eteen tulevaan ongelmaan ylioppilastalojen remontoinnin yhteydessä. Uusi ylioppilastalo tuskin ennättäisi tukemaan alayhdistysten ja ylioppilaskunnan toimiston evakkoretkessä. TYY on ymmärtääkseni aloittanut neuvottelut TYS:n kanssa väliaikaisratkaisuista, ja hallituksen on myös saatettava nämä keskustelut loppuun. Kukin alayhdistys neuvottelemassa erikseen ei ole mielekäs ratkaisu.

Juhlatilojen osalta on tärkeää saada faktoihin pohjautuvaa tietoa Sotkun kohtalosta. Siellä ja täällä lentelevät huhut luovat epätietoisuutta ja hämmennystä. Sikäli kuin suunnitelmia Sotkuksi kutsutun rakennuksen osalta on olemassa ja niitä kehitellään, on vuokralaisen osallistuttava näihin keskusteluihin. Ainakin kuunteluoppilaana, jos ei muutoin.

Kun edellä mainitut asiat ovat selviä, on hyvä tuoda uusi ylioppilastalo –keskusteluun mutua vahvempaa asiantuntijatason tietoa. Ensiksi tulisi saada yhteinen käsitys siitä, mistä ylipäätään keskustellaan. Samalla termillä toinen voi tarkoittaa monttua, jossa voi järjestää bileet, ja toinen hulppeaa toimistokompleksitornitaloa. Näin ollen kysymys ”tarvitaanko vai ei” on varsin hedelmätön.

Tarvitaan ainakin suuntaa-antavia ja julkisia arvioita rakentamisen ja myöhemmän ylläpidon kustannuksista sekä mahdollisista rakennuspaikoista. Aiheesta keskustelua helpottaa huomattavasti, kun tiedämme miten monista miljoonista tai kymmenistä miljoonista euroista on kyse. Tällaisia arvioita lienee saatavilla, kunhan olemme selvittäneet omat tilatarpeemme.

On myös syytä muistaa, että ylioppilaskunnan tämänhetkisillä tuotoilla, jäsenmaksun suuruudella tai osakeomistuksilla ei ole juurikaan tekemistä uuden ylioppilastalon rakentamisen kanssa. Toki voittoa on tehty, mutta mittasuhteet ovat aivan erilaisia. Tilannetta voisi muuttaa, mikäli pääsemme yksimielisyyteen vaikkapa jäsenmaksun kaksin- tai kolminkertaistamisesta.

14.1.08

Tulovero on progressiivinen!

Uusisuomi.fi -sivustolla puuhataan Mikael Jungnerin erottamista Ylestä. Selvä, katsotaan miten käy.

Viestintäministeri Suvi Lindén (kok.) pitää kuitenkin toimitusjohtajan puolta toteamalla, ettei Ylestä olla erottamassa ketään. Varsinainen paukku tulee vielä myöhemmin haastattelussa, kun puhe siirtyy Ylen rahoitukseen.

Lindén (kok.) ei kannata rahoituksen siirtämistä lupamaksukäytännöstä verotuspohjaiseksi, koska...

"Se olisi progressiivinen, Lindén toteaa tuloverotukseen viitaten."

No niinhän se olisi! Nyt tiedän, että olen viestintäministerin (kok.) kanssa eri mieltä Ylen rahoituksen järjestämisestä, ja vieläpä aivan samasta syystä. Lindén on sitä mieltä, että pienituloisen tulee maksaa television katselusta suhteellisesti enemmän kuin suurituloisen, minun näkökantani on täysin päinvastainen. Hyvä näin!

Seuraavaksi voitaisiin aloittaa keskustelu vaikkapa valtion omistajapolitiikasta samanlaisella suorasukaisuudella. Ei tarvitsisi ihmetellä, että mikä ihmeen juju tässä hommassa on, kun siinä ei vaikuta olevan päätä eikä häntää.

13.1.08

Puheenjohtajakysymyksestä

Syksyn ja talven aikana olen käynyt semikiivaita ja kiivaitakin keskusteluja SDP:n puheenjohtajakysymyksestä. Useimmiten olen saanut otsaani kerettiläisen leiman, koska en ole suostunut hyväksymään "kuka tahansa paitsi Heinäluoma" -vaihtoehtoa. Olen siis tukenut istuvaa puheenjohtajaa, halukkaita haastajia ei ole ollut tiedossa.

Hiljattain useampi peltipurkkia (siis ketä tahansa) kannattanut on kauhistellut tilannetta, jossa vastakkain olisivat Eero Heinäluoma ja Erkki Tuomioja. Tällöin kuulemma kannatettaisiin Heinäluomaa. Logiikka hurraa!

Olen sitä mieltä, että jos kannatetaan vaikkapa Jutta Urpilaista, niin kannatetaan sitten Urpilaista eikä "ketä tahansa". Samoin, jos halutaan puheenjohtajaksi Erkki Tuomioja, niin sanotaan Erkki Tuomioja eikä "ei-Heinäluoma".

Tässä puheenjohtaja-asiassa on aika ajoin esitetty argumentteja, joihin on piilotettu "niin, paitsi" -varaus. Aloittaen Liisa Jaakonsaaren "koko puoluejohto vaihdettava heti" -kannanotosta. "Niin, paitsi Tarja Filatov". Ja nyt rummutetaan "Heinäluoma vaihdettava, niin paitsi jos vastaehdokkaana on joku muu kuin Jutta Urpilainen". Se näyttää vähintään hölmöltä.

Eki on nyt ehdolla. Toiset tykkää, toiset ei. Voisi olettaa, että Eero on vielä käytettävissä, saa nähdä, astuuko joku vielä esiin. Toivottavasti.

4.1.08

Hyvä keskittäminen, paha keskittäminen

Viime syksynä Turussa käytiin tiukkaa keskustelua jätteidenkuljetuksen keskitetystä kilpailutuksesta. Ajatuksena oli, että kaupunki jaettaisiin alueisiin ja näiden alueiden jätekuljetusten kilpailutuksesta vastaisi kaupunki.

Vastapuolella oli entinen, nykyinen ja tuleva käytäntö, jossa kukin jäteksijä valitsee itse, kuka roskat kuljettaa. Teoriassa omakotialueella voi siis jokaisen omakotitalon pihassa käydä eri kuljetusfirman auto, käytännössä seitsemässä pihassa kymmenestä käy Lassila&Tikanoja.

Lautakunnan keskittämistä puoltavasta esityksestä nousi äläkkä, jossa ehdittiin myös syyttää demareita jätteidenkuljetuksen sosialisoinnista. No, valtuustossa kävi niin kuin kävi ja L&T:n edustaja ajettiin liiallisen riemuitsemisen johdosta ulos salista. Mm. Petja on kirjoittanut aiheesta täällä ja täällä.

Eteenpäin. Vuoden 2008 alusta Turku keskittää tavara- ja palveluhankintojensa kilpailutuksen yhteen organisaatioon. Se on epäilemättä hieno päätös, jolla tavoitellaan miljoonien eurojen säästöjä. Jostain syystä tämä kilpailutuskeskittäminen on paljon hyväksyttävämpää kuin jätekilpailutuskeskittäminen, mutta miksi, se ei selviä ainakaan perusteluista, jotka ovat melko identtisiä.

"Hankintojen kilpailuttamisen keskittämisellä tavoitellaan kustannustehokkaampaa toimintatapaa..."

"Uudesta toimintamallista syntyy siis kustannussäästöä hankintatoimen prosessikustannuksissa ja lisäksi hintahyötyä, kun koko kaupungin hankintavolyymit ovat keskitetysti tarjouskilpailujen piirissä."

Hupaisaa on, että Turun Sanomissa kaupungin (talous)johtaja Ari Mäkinen kehuu, että Tampereella keskitetty malli on säästänyt rutkasti tarjouspyyntöjen tehtailuun käytettyjä resursseja. Jäteasiassa Tampereella todennettuihin kustannussäästöihin ei sopinut vedota.

Samassa lehdessä hankintakeskuksen johtaja Pauliina Lautiainen toteaa, että "esimerkiksi siivouspalvelut voitaisiin kilpailuttaa maantieteellisinä kokonaisuuksina".

Huhhuh. Kai tästä taas pitää vetää johtopäätös, että olen ymmärtänyt jotain todella väärin tai sitten en ymmärrä lainkaan. Logiikkaa en ainakaan näe.

Kuva: Turun kaupunki