Puhallus

Lauantai 20.2.2010 klo 12:40 - Pasi

Viime aikoina on paikallisista medioista saatu lukea varsin kitkerää kritiikkiä Turun kaupungin palvelutuotannon järjestelysuunnitelmista. Päiväkotien, lastenkotien ja vanhainkotien sulkemiset eivät tunnu saavan kovin suurta hyväksyntää. Vaikka suurelta osin – en kokonaan – yhdynkin esitettyyn kritiikkiin, minua on silti hieman ihmetyttänyt. Ei kritiikin sisältö sinänsä, vaan tämä yhteiskunnallinen konteksti, jossa se esitetään.

Kun seuraamme aikaamme, saamme ylitsevyöryvällä tavalla kuulla sosiaali- ja terveystoimen rakennemuutoksen jatkamisen ja nopeuttamisen välttämättömyydestä. Jollain tieteenalalla tätä ilmiötä muuten kutsutaan hegemoniaksi. Useissa viimeksi käydyissä vaaleissa on valittu selkeä porvarillinen enemmistö niin eduskuntaan, kuntiin kuin Euroopan parlamenttiinkin. Enemmistö ei pyri ainakaan saamaan malttia keskusteluun, puhumattakaan esitettyjen argumenttien kyseenalaistamisesta.

Kehitys, joka kunnallisten palvelujen osalta on käynnissä, on juuri sitä rakennemuutosta, jota kovaan ääneen vaaditaan! Ei asia sen kummempi ole. Ne palvelut, joilla joku voi tehdä bisnestä, ajetaan julkisena tuotantona alas, ja loput tiivistetään isoihin yksiköihin, joissa lain henkeä uhmaten tuotetaan vaadittu määrä ja laatu mahdollisimman vähin kustannuksin. Mitä kuviteltiin, jos ei tätä? Ei ole kysymys laadusta tai hinnasta, vaan siitä, että sellainen palvelutuotanto, josta joku nappaa itselleen kymmenen prosentin tuoton, on jotenkin automaattisesti julkista palvelutuotantoa parempaa.

Turussa vuonna 1999 hyväksytyssä SDP:n periaateohjelmassa todetaan, että ”Jokaisella on vastuu kykyjensä mukaan ottaa selvää ja osallistua, puuttua tapahtumien kulkuun.”. Tältä osin taitaa vielä hieman olla tavoiteltavaa. Miten muuten voi olla niin, että mies, joka on vastuussa yhteisten verotulojen leikkaamisesta reilun miljardin euron vuosivauhdilla, voi kirkkain silmin paasata julkisen talouden kestävyysvajeesta tai rakkaudestaan hyvinvointivaltiota kohtaan ilman, että hänet nauretaan lavalta?

Maassamme on meneillään kaikkien aikojen yhteiskunnallinen puhallus. Porvari on tehnyt kotiläksynsä ja osaa sumuttaa kansalaisia niin, että ”tämä hallitus ei leikkaa” -väite menee läpi, vaikka samalla kouluja, päiväkoteja ja vanhustenhoitoa ajetaan alas. Jos nykyinen meno on hyvinvointivaltion rakastamista, niin syleily saisi jo pikkuhiljaa hellittää. Ei nimittäin enää henki kulje.

Moniko muuten tiesi, että Turun terveyskeskuspäivystys on yksityisen yrityksen hoivissa? Viidettä tuntia jonottaessa se saattaa unohtua.

Kirjoitus julkaistu Turun Ylioppilaslehdessä 19.2.2010.