5.6.12

Aurinko nousee vieläkin


Keskiviikko 27.4.2011 klo 11:02 - Pasi

Eduskuntavaaleista on puolitoista viikkoa, vaalikrapula on hälvennyt, sulkapallossa on voitettu, lätkän MM-kisat niille jotka jaksavat raahautua paikalle alkavat pian ja on aika kirjoittaa muutama sananen tunnelmista. Mitä tapahtui "historiallisissa" vaaleissa, mitä seuraavaksi?

Vaaleissa oli yksi ja vain yksi voittaja, tämä lienee jo pureksittu. Ei puhuta "torjuntavoitoista". SDP toki hävisi selkeästi vähemmän kuin ennakoitiin, ja Varsinais-Suomessa tulos oli erinomainen, kun persurynnistyksestä selvittiin kuivin jaloin muiden menettäessä paikkoja.

Juhlinta oli kuitenkin aika jarruteltua. On vaikeaa riemuita kohtuullisesta menestyksestä, kun 13000 varsinaissuomalaista päättää antaa äänensä Kike Elomaalle. Ennen kaikkea mielen valtaa hämmennys ja epätietoisuus; mitä seuraavaksi tapahtuu? Demokratia on joka tapauksessa aina oikeassa. Kansa saa mitä kansa tilaa, joskin tilauksen seuraukset jäävät nähtäviksi.

Kulunut vaalikausi oli maltillisen vasemmiston näkökulmasta kohtuullisen hirveä. Kerta toisensa jälkeen nähtiin, miten mustaa selitettiin valkoiseksi ja hallituksen kanssa eri linjoilla olleet olivat milloin epäisänmaallisia, milloin Terijoen hallituksen työn jatkajia, joskus vain yksiselitteisen vastuuttomia. Jos väität että olisi vaihtoehto, valehtelet ja pelottelet. Suosikkisanaksi nostaisin termin "elvytys", jota voi käyttää milloin ja missä tahansa, perustelemaan mitä tahansa.

Minusta sosialidemokraatit onnistuivat oppositiopuolueena varsin hyvin. Vaihtoehdot esitettiin ja joka vuosi tehtiin vaihtoehtoinen budjettiesitys. Ainoa ongelma on siinä, että opposition palkinto luovutettiin perussuomalaisille, joiden poliittinen toiminta valtiopäivillä oli -hmmm- vaatimatonta. Ei siinä mitään.

Vieraisiin pöytiin ei ole kohteliasta huudella, mutta teen sen silti, koska naapurista löytyy tärkeä opetus myös omalle ja kaikille muillekin porukoille. Ystävämme vihreät ovat käyneet vaalitappion jälkeistä itsetutkiskelua, ja se vaikuttaa kovin tutulta. "Pitää palata juurille", "pitää selkeyttää viesti", "pitää selättää media". Arvatkaapa, mikä puolue kävi täsmälleen samaa keskustelua 2007 vaalien jälkeen?

Kaino pyyntö vihreille ystävilleni, kun rakennatte uutta kulttuuria: kaikki paha maailmassa ei ole demareiden vika. Lopettakaa väittämästä niin, koska se ei ole totta.

Sitten se opetus. Heidi Hautala sanoi vuoden päivät sitten, että "kolmen suurimman puolueen vuorottelu hallituksen ja opposition välillä antaa vihreille enemmän liikkumatilaa". Siinä on mielestäni puettu sanoiksi se ajattelu, joka johti sekä vihreiden että kepun vaalitappioon. Yhdellä sanalla tuota taidetaan kutsua opportunismiksi.

Siitä ei tule mitään, että Anni Sinnemäki istuu Kataisen vieressä perustelemassa jälkimmäisen junttaamia päätöksiä parhain päin. Se ei ole uskottavaa, ja se ottaa aikaansa seuraavia kannattajia päähän.

Tästä pitää myös sosialidemokraattien ottaa opiksi. Ei hallitukseen ole pakko mennä, jos tuloksena ei ole kuin muiden juottamaa karvasta kalkkia. Hallituksen ei myöskään ole pakko istua neljää vuotta, jos homma ei toimi. Politiikassa pitää kantaa vastuuta, mutta se ei tarkoita sitä, että käydään vuoroin ottamassa iskut vastaan siitä, mitä valtiovarainministeriön pojat haluavat tehdä.

SDP:n suurimmat karikot alkaneella vaalikaudella ovat joutua lokeroiduksi samaan laatikkoon joko persujen tai kokoomuksen kanssa. Se vältetään sillä, että otetaan kuluneen neljän vuoden aikana tehdyn uutteran ohjelmatyön tulokset käyttöön ja tehdään sosialidemokraattista politiikkaa. Siitä tulee hyvä. Toivotan hallitusneuvottelijoillemme onnea, terveyttä ja pitkää mieltä.

Yksi asia vielä. Ennen ja jälkeen vaalien jotkut näppärät toimittajat ovat sujuvasti laittaneet sosialidemokraatit ja perussuomalaiset somasti samaan "eurokriittisten" kategoriaan. En tiedä, onko SDP milloinkaan ollut eurokriittinen, mutta ei ainakaan tässä talouskriisissä. SDP on erittäin euromyönteinen. Kriittisiä on oltu ja edelleen ollaan sen sijaan sitä kohtaan, että kapitalisti korjaa voitot ja veronmaksaja tappiot, ja tappionkin hetkellä kapitalisti korjaa ainakin bonukset. Mutta se on eri tekstin aihe.

Ei kommentteja: