Kyllä punavihreälle!

Sunnuntai 11.4.2010 klo 23:16 - Pasi

Varsinais-Suomen SDP:n puheenjohtaja Mika Maaskola otti demaripiirin kevätkokouksen avanneessa erinomaisessa puheenvuorossaan kantaa myös tulevien eduskuntavaalien jälkeisiin hallitusneuvotteluihin. Maaskola kehotti pohtimaan vakavasti, olisiko vaalituloksen niin salliessa järkevää pyrkiä muodostamaan valtakuntaan sellainen hallitus, jossa kumpikaan suurista porvaripuolueista ei olisi mukana? Käytännössä tämä tarkoittaisi hallitusta, jonka perustana olisi sosialidemokraattien, vasemmistoliiton ja vihreiden yhteistyö.

Henkilökohtaisesti kannatan tällaista ajatusta lämpimästi. Minä uskon, että vasemmistolainen hallitus kykenisi todella edistykselliseen ja ennakkoluulottomaan politiikkaan talouden, hyvinvoinnin ja ympäristön saralla. Minusta olisi myös reilua kertoa äänestäjille etukäteen, että mikäli SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden hallussa on yhteensä eduskunnan enemmistö, niin ensisijainen tavoite on muodostaa yhteinen hallitus. Silloin äänestäjä päättää.

Nyt on tärkeää muistaa, että tilanne ei ole samanlainen kuin Ruotsissa. Länsinaapurissa punavihreä koalitio tekee yhteistä vaalityötä yhteisin tavoittein oikeistokoalitiota vastaan. Suomessa ainakin eduskuntavaalit 2011 tehdään vielä ilman koalitiokampanjoita.

Piirikokouksessa pari kokeneempaa toveria nousi äkisti takajaloilleen tyrmäämään Maaskolan ajatuksen. Samoin Antti Kalliomäen ehdottaessa samaa ajatusta taannoin nousi puoluekentältä maltillista sekä vähemmän maltillista kritiikkiä. Pari kommenttia:

1) "Katsotaan vaalit ensin." Moni kritiikki on perustunut sellaiselle ajatukselle, että ennen vaaleja ei pitäisi spekuloida hallituspohjilla. Usein tämä on jatkunut siten, että jos kokoomus/keskusta suljetaan yhteistyökuvioista pois, niin SDP ei pääse lainkaan hallitukseen.

Entäs nyt sitten, kun porvaripuolueet ovat jo kauan aikaa puhuneet siitä, että nykyinen pohja jatkaa (esimerkki). Tarkoittaako se sitä, että kumpikaan ei huoli demareita hallitukseen? Ei tietenkään tarkoita. Se tarkoittaa sitä, että nykypohja on ensisijainen tavoite. Miksi punavihreän pohjan asettaminen tavoitteeksi tarkoittaisi SDP:lle sitä, että muut vaihtoehdot suljetaan pois?

Toisaalta, ei millään pahalla (tai no vähän), miten vallanhimoinen pitää olla, että näkee tarpeelliseksi nuoleskella kilpailijapuolueita, ettei vain hallituksen ovi sulkeudu? Me sossut olemme koko vaalikauden haukkuneet porvareita niin että napit ovat paukkuneet, ei ne siitäkään ole suuttuneet. Ovat vain haukkuneet takaisin. No worries.

2) "Vihreisiin / vasemmistoliittoon ei voi luottaa." Tämän kritiikin minä ehkä ymmärrän parhaiten. Mutta onhan myös niin, että vihreät ovat tällä vaalikaudella myyneet periaatteitaan sitä mukaa kun on ollut tarpeen, joten kyllä sieltäkin sitoutumiskykyä löytyy. Se tässä olisi tärkeämpää, että vihreissä nousisi valtaan se Euroopasta tuttu, vasemmistolainen vihreys, joka pitäisi huolta sosiaalisista ja ympäristöseikoista, eikä vain pyrkisi palkansaajavihamielisyyteen, kuten tämä nykysuomalainen versio.

No, joka tapauksessa. Minä olen niin vähän aikaa ollut aktiivisesti mukana politiikassa, ettei minulla ole kovin kattavaa historiallista näkemystä eri puolueiden luottokelpoisuuksiin. Oma näkemykseni on kuitenkin se, että ennemmin minä luotan ja teen politiikkaa sellaisten puolueiden kanssa, jotka ovat ideologisesti minua lähellä kuin sellaisten, jotka hyppäävät pöydälle välittömästi kun kissa on pois. Kepun ja kokoomuksen näytöt tältä vaalikaudelta eivät minusta ole sellaisia, että "hei onpa kivaa kun päästään tekemään yhteistyötä".

3) "Kannatusta pitää ensin nostaa, sitten vasta puhua hallituskoalitioista." Tämä on se perusmallia oleva jeesusteluargumentti. Tosiasiassa tämä useimmiten olisi muodossa "teidän on ensin nostettava puolueen kannatusta". Minä seurailen täältä katsomosta. Mutta todennäköisesti se ei onnistu, se mitä te nyt olettekaan suunnittelemassa.

Samasta suunnasta tulee muuten usein myös kritiikkiä siitä, että ei saisi tehdä porvareiden kanssa niin tiivistä yhteistyötä. Sekä myös siitä, että puolueen linjausten pitäisi olla räväkämpiä, aatteellisempia, yms yms.

No minä vaan kysyn, että millainen linjaus on räväkämpi ja aatteellisempi kuin se, että me muuten haluamme rakentaa Suomeen vasemmistohallituksen? Sanoa äänestäjälle että hei kuule, jos tälle porukalle saadaan enemmistö, niin tällä porukalla tätä maata johdetaan. Verrattuna siihen, että äänestä meitä, on vaikea sanoa että millaista politiikkaa sitten tehdään, riippuu siitä että kenen kanssa saadaan hallitusohjelma kasaan. Oikeasti.

4) On tietty myös se vaihtoehto, että haluaa olla porvarin kanssa hallituksessa. Siihen minä en sano mitään.