Pitääkö ministerin puhua totta?

Torstai 3.2.2011 klo 11:26 - Pasi

Otsikon kysymystä kirvoitti pohtimaan Suomen valtionvarainministeri Jyrki Kataisen (kok) kolumni Turun Sanomissa 1.2. Kokoomuksen tapa maalata mustaa valkoiseksi erilaisin sumutuksen keinoin on tiedetty, mutta entä suoranainen valehtelu? Valehteliko Katainen?

Katainen kirjoitti:

"Moni tasaverokin on käytännössä progressiivinen. Kunnallisveron suuret vähennykset tekevät siitä progressiivisen.

Näin on myös arvonlisäveron laita. Välttämättömyyshyödykkeet, kuten ruoka, lääkkeet ja joukkoliikenne ovat verotettuina huomattavasti alennetuilla prosenteilla. Pienituloisen ostoksista suuri osa painottuu näihin kevyesti verotettuihin tuotteisiin. Siksi suurituloinen maksaa kulutuskoristaan isompaa veroprosenttia."

Jo ensimmäinen lause, "moni tasaverokin on käytännössä progressiivinen" lienee filosofeille ja kielen tutkijoille mielenkiintoinen. "Musta on käytännössä valkoinen". Vaikka mustaa sanotaan mustaksi, se ei ole musta, koska se on käytännössä valkoinen. Hyväilen vielä sisäistä wannabe-filosofiani: jos p, onko p? Noh, se siitä.

Kunnallisveron progressiivisuus on oma kysymyksensä. On totta, että kunnallisveron vähennykset saavat aikaan sen, että pienituloinen maksaa nimellisveroprosenttia pienempää veroa. Siitä huolimatta olen sitä mieltä, että kunnallisveroa ei voi kutsua progressiiviseksi veroksi siinä mielessä, miten progressiivinen vero esimerkiksi valtion tuloverona meillä ymmärretään. Tämäkin on kuitenkin enemmän väittelyn kohde.

Entäpä arvonlisäveron progressiivisuus? Katainen toteaa yksiselitteisesti, että arvonlisävero on progressiivinen vero. Hän perustelee toteamustaan sillä, että pienituloiset käyttävät ostoksistaan suhteellisesti suurituloisia suuremman osan sellaisiin hyödykkeisiin, joiden alv-kanta on alennettu (verokantoja on siis kolme: yleinen kanta 23 %, elintarvikkeet ja rehut 13 %, kirjat, lääkkeet, henkilökuljetukset ym. 9 %). Näin Kataisen mukaan suurituloinen maksaa kulutuskoristaan isompaa veroprosenttia.

Oletetaan, että suurituloinen ostaa yleisellä alv-kannalla verotettuja hyödykkeitä esimerkiksi 70 prosentilla tuloistaan ja kevyemmin verotettuja hyödykkeitä 30 prosentilla pienituloisen tehdessä päinvastoin. Tällöin on tietysti niin, että suurituloinen maksaa kulutuskoristaan isompaa veroprosenttia, kuten ministeri sanoi. Riittääkö tämä progressiivisuudeksi?

Oletetaan seuraavaksi, että suurituloinen on pihi. Molempien esimerkkihenkilöiden on ostettava samat lääkkeet (nyt jätetään huomiotta se, että pienituloiset pakkaavat sairastamaan keskimäärin enemmän), heillä on yhtäläiset ruokakorit ja vaatteita ja kenkiä pitää hankkia yhtä paljon. Tällöin veroprosentti on molemmilla täysin sama, samoin kuin maksetun veron määrä. Ei enää progressiota, mutta toisaalta ei ole myöskään Kataisen oletusta kulutuskorien erilaisuudesta.

Itse asiassa jälkimmäisessä esimerkissä vero on regressiivinen, eli pienituloinen maksaa suhteessa tuloihinsa suurituloista enemmän veroja. Yleensä alv on nähty tällä tavalla regressiivisenä siksi, että pienituloiset käyttävät tuloistaan suurituloisia suuremman osan kulutukseen. Katainen taitaa kiistää tämän.

Tehdään vielä kolmas esimerkki, joka lähestyy Kataisen taustaoletusta kulutuskoreista. Pienituloinen ostaa yhdet kengät, suurituloinen puolestaan kahdet kengät (alv 23 %). Molemmat epäilemättä tarvitsevat kenkiä, mutta suurituloinen ostaa niitä kulutushuumassaan enemmän. Riippumatta kenkien määrästä molemmat maksavat ostoksistaan 23 prosenttia veroa. Ei progressiota.

Eikä tässä vielä kaikki. Katainen sanoo myös tekstissään, että kokoomus haluaa korottaa kulutusveroja, eli myös arvonlisäveroa. Jos arvonlisävero on progressiivinen, veroa korotettaessa on loogista, että progressio lisääntyy (tai se ei ainakaan vähene). Nyt oletan puolestani itse, että kaikkia alv-kantoja korotettaisiin yhtäläisesti esimerkiksi kahdella prosenttiyksiköllä, kuten julkisuudessa on puhuttu.

Riippumatta kulutuskorien koostumuksesta arvonlisäveron korotus kohdistuu suhteellisesti enemmän pienituloisen maksamiin veroihin. Tätä voi kukin kokeilla tekemällä harjoituksia ruutupaperilla. Vaikutus korostuu entisestään, jos siihen yhdistetään ainoan aidosti progressiivisen veron, eli valtion tuloveron, keventäminen.

Arvonlisäveron korottaminen siis tosiasiallisesti siirtää koko verokertymän maksurasitetta suurituloisilta pienituloisille, riippumatta kulutuskorista. Tämä tuskin tukee väitettä siitä, että arvonlisävero olisi progressiivinen vero.

Lopuksi on huomattava, että Kataisen argumentin mukaan arvonlisäveron progressiivisuus ei johdu henkilön tuloista, vaan kulutuskorin sisällöstä. Veroa ei siis kerätä "maksukyvyn mukaan", jolloin veroprosentti kohoaisi tulojen kasvaessa, vaan kulutuksen mukaan. Lienee kestämätöntä, että veroa väitetään progressiiviseksi sillä perusteella, että A ei kykene samanlaiseen kulutukseen kuin B. Erityisesti, kun B voi valita myös samanlaisen kulutuksen kuin A, jolloin suurituloinen B maksaa suhteellisesti A:ta pienempää veroa.

Suomen perustuslain 60 § mukaan "ministerien on oltava rehellisiksi ja taitaviksi tunnettuja Suomen kansalaisia". Tästä voisi päätellä, että ministerin ei ole sopivaa valehdella. Kuka päättää, onko ministeri Katainen valehdellut; onko hän edelleen "rehellinen (ja taitava) Suomen kansalainen"?

Vastaus lienee eduskunta, jonka valitsee Suomen kansa. Kansanedustajakin on velvollinen noudattamaan "oikeutta ja totuutta" (29 §). Tämän velvollisuuden seurantavastuu on valitsijoilla.