31.5.12

Sosialidemokratia - jokaiselle jotakin


Torstai 20.8.2009 klo 14:37 - Pasi

SDP:n 110-vuotisjuhla seminaareineen ja keskusteluineen antoi taas lisää vauhtia pohdinnalle puolueen tarkoituksesta, tilasta, tulevaisuudesta ja muutenkin maailman menosta tänä päivänä. Paljon esitetty kysymys on se, pitäisikö SDP:n "palata juurilleen" ja keskittyä huolehtimaan vähävaraisista ja heikoimmista, vai pitäisikö yrittää vastata yhteiskunnan keskiluokkaistumiseen ja yksilöllistymiseen muuttamalla omaa käyttäytymistä.

Keskustelussa usein lentävät argumentit liittyvät yhtäältä historialliseen aateperintöön, toisaalta pragmaattisempaan, valtapoliittisiin ja vaaliteknisiin seikkoihin. Oikeaa vastausta en tiedä, mutta ajattelin hahmotella omaa käsitystäni nykyisestä tilanteesta stereotypioiden ja yleistysten kautta. Ei pidä pahastua.
Kuvitellaan muutama esimerkkihenkilö:

1) Sammy Syrjäytynyt. Sammy kituuttaa asumistuen ja toimeentulotuen mikstuuralla. Yritystä elämän syrjään kiinni pääsemiseen kyllä on, mutta taipuvaisuus hieman liialliseen alkoholin käyttöön on yritykset teilannut.
2) Paavo Putkimies. Paavo painaa ahkerasti putkihommia, ansaitsee 40 000 euroa vuodessa, ajaa Mersulla ja asuu kivassa lähiössä itse rakennetussa omakotitalossa.
3) Sari Sairaanhoitaja. Sari työskentelee alipalkattuna epäinhimillisten työolosuhteiden puristuksessa pätkästä toiseen. Lomautetaan syksyllä. Sivumennen sanoen valitsee ammattiliittonsa johtoon kaudesta toiseen ihmisen, joka allekirjoitti sellaisen työehtosopimuksen, jolla vähennetään Sarin työkavereita entisestään ja näin lisätään työtaakkaa.
4) Pirkko Pienyrittäjä. Pirkko pyörittää omaa tilitoimistoa ja työllistää itsensä lisäksi yhden työntekijän. Päivät pakkaavat venymään ja lomatkin pidetään asiakkaiden ehdoilla. Olla oma pomonsa merkitsee kuitenkin paljon.
5) Olli Opiskelija. Olli opiskelee yliopistossa viestintää sekä sosiologiaa. Iltaisin, viikonloppuisin ja kesäisin töitä ruokakaupan kassalla tai eräässä saksalaisessa herrainvaatehtimossa.

Seuraavaksi ravistetaan hihasta äänestyskäyttäytyminen lyhyine perusteluineen:

1) Sammy on viimeksi äänestänyt Tony Halmetta eduskuntaan ja seuraavaksi Sauli Niinistöä presidentiksi. Molemmat (tai oikeastaan kaikki kolme) ovat aika kovia jätkiä, ainakaan ne eivät ole koskaan hymyilleet Iltalehden lööpissä. Yleisesti ei niin paljoa nappaa. Rötösherroja kaikki muut, perkele.
2) Paavo äänestää kokoomusta. Kokoomuksessa arvostetaan työntekoa, eivätkä nämä elintason ulkoiset tunnusmerkit ole ihan tyhjästä syntyneet, hei.
3) Sari äänestää samoin kokoomusta, koska kokoomus haluaa puuttua Sarin palkkakuoppaan tekemällä tasa-arvotupon. Siitä nyt ei ole paljoa puhuttu, että kokoomus ei laittanut vaalien jälkeen tikkua ristiin palkkatasa-arvon eteen. Eikä oikein siitäkään, että sama puolue on nyt sitä mieltä, että Sarin pitää tehdä seuraava työehtosopimus nollakorotuksin.
4) Myös Pirkko äänestää kokoomusta, koska - no, kokoomushan on yrittäjäpuolue.
5) Olli äänestää vihreitä, koska ympäristöasiat ovat tärkeitä ja perustulo säästäisi nöyryyttävältä lomakkeiden täyttämiseltä (joka Ollin kohdalla tarkoittaisi sitä, ettei olisi tarvinnut yhtä kertaa täyttää opintotukihakemusta).

No niin. Ei ensimmäistäkään ääntä demareille. Miksei? Taas lentää mielikuvitus:

1) Sammya korpeaa se, että sossut hyysäävät Miquel Maahanmuuttajaa ja haluavat lähettää riihikuivaa rahaa johonkin hevon kuuseen ählämeille. Ihan niinkuin omalla porukalla ei olisi tarpeeksi ongelmia.
2) Paavoa riepoo, että sossut haluavat verottajan vievän aimo siivun Paavon rehellisestä ansiotulosta ja vieläpä osan omasta selkänahasta raavitusta omakotitalosta, kun sen aikanaan haluaa jättää jälkipolville.
3) Sari ei äänestä demareita, koska kokoomus haluaa tasa-arvotupon ja se olisi reilua. Lisäksi Jyrki ja Alex ovat paljon enemmän symppiksiä kuin joku lipponen.
4) Pirkkoa ottaa päähän, että sossujen mielestä on oikein, kun joku saa saman verran rahaa tekemättä mitään, kuin hän saa huonona kuukautena, vaikka työmäärässä voi olla eroa 100 tuntia viikossa.
5) Olli ei voisi kuvitella äänestävänsä demareita, koska SDP on vanhoillinen, jäykkä, byrokraattinen, keskusjohtoinen ja muutoinkin virttynyt puolue. Demokratiasta ei ole tietoakaan, kun vanhat äijät jossain ay-bunkkereissa päättävät asioista.

Näin se voisi mennä. Äänestyspäätöksen perustelut ovat aina yhtä oikeita, eikä niihin ole nokan koputtamista. Uskaltaisin kuitenkin väittää, että kaikille edellä esitellyille fiktiivisille hahmoille ovat seuraavat asiat tärkeitä:
  • Taloudelliset ja sosiaaliset erot yhteiskunnassa pidetään edes jollain tavalla hanskassa. Tämä jo pelkästään eheyden säilyttämisen ja sitä kautta turvallisen yhteiskuntarauhan nimissä,
  • Jos sattuu sairastumaan, on sairauden vakavuudesta riippumatta laadukas hoito taattu,
  • Mikäli joutuu työttömäksi tai työkyvyttömyys kohtaa, ei joudu heitteille, vaan on oikeutettu kohtuulliseen toimeentuloon ja tarvittaessa kuntoutukseen,
  • Lapset voi viedä tarvittaessa turvalliseen hoitopaikkaan,
  • Koulutus on laadukasta ja maksutonta,
  • Työelämässä noudatetaan reiluja pelisääntöjä ja reilua kilpailua,
Nämä syyt ovat ainakin allekirjoittaneelle painavia syitä tunnustautua demariksi. Syissä on se ongelma, että joko ne ovat luonteeltaan muuttuneet itsestäänselvyyksiksi, tai ne tulevat ajankohtaisiksi vasta, kun joku menee pieleen. Kukapa nyt haluaisi suunnitella elämäänsä sen varalta, että joku menee mönkään? Ongelma on myös siinä, että hahmoteltu yhteiskunta maksaa aika tavalla. Mutta se onkin jo korkeampaa matematiikkaa.

En tiedä, miten hyvin tämä taivaanrannan maalailu vastaa ensimmäisessä kappaleessa esitettyyn kysymykseen. Ehkäpä on ainakin niin, että "paluu juurille" on em. kuuden palluran valossa hieman liioiteltu vaatimus. Ovathan nuo asiat varsin samankaltaisia seikkoja, kuin mitä pohdittiin 110 vuotta sitten. Päivitettyinä nyky-yhteiskuntaan.

SDP:n ongelmaksi väitetään sitä, että viesti ei mene perille, tai että viestissä itsessään on vikaa. Minusta SDP:n viestissä (jonka itse tuossa muotoilin, krhm) ei ole mitään vikaa. Mutta yksi asia minusta on varmaa. Viesti ei voi mennä perille, jos vastaanotin ei ole päällä.

Ei kommentteja: