Olisiko aika jo kypsä keskustelulle listavaalista?

Lauantai 3.10.2009 - Pasi

Keskustelussa puolueiden ja ehdokkaiden rahoituksesta on vaikea enää erottaa, mikä raha ja keneltä on mennyt puolueelle, mikä ehdokkaalle, mikä vaaleihin, mikä yleiseen toimintaan. Summat vain suurenevat ja jako tuntuu selkeytyvän: elinkeinoelämä tukee oikeistoa, ay-liike vasemmistoa. Tämä tuskin oli kenellekään yllätys.

Rahoituksen tonkiminen ei ole pahasta. Huolestuttavaa sitä vastoin on se, että keskustelun edetessä on rakennettu sellaista mielikuvaa, jonka mukaan puolueiden tai ehdokkaiden rahoitus olisi ylipäätään jotenkin arveluttavaa. Sitä se ei ole. Demokratia tarvitsee puolueita, jotka tarvitsevat toimintaansa riihikuivaa rahaa. Olisi muistettava, että vaatimukset yksityisen rahoituksen ja jopa puoluetuen lakkauttamisesta tai kieltämisestä eivät sovi yhteen sen kanssa, että puolueiden pitäisi olla näkyvämpiä, myös vaalien välillä.

Tässä vaiheessa ei enää kenellekään voi olla epäselvää, että poliittinen toiminta erityisesti vaalikampanjoiden kautta on nykyisin tolkuttoman kallista. Tavallinen työssäkäyvä vaikuttaja ei omilla rahoillaan kovin montaa mainosta sanomalehteen osta. Ilman näkyvää mainostusta mahdollisuudet vaalimenestykseen ovat heikot.

Olisikin syytä keskustella siitä, onko nykyisessä järjestelmässämme myös taloudellinen ”äänikynnys”? Jos edes mahdollisuus menestyä vaaleissa vaatii kymmenien tuhansien eurojen kampanjan, ei voida puhua kovinkaan tasapuolisista lähtöasetelmista. Järjestelmä suosii varakkaita tai jo valmiiksi tunnettuja ehdokkaita.

Ongelman ratkaisemiseksi on keinotekoista rakennella ”kampanjakattoja” tai muita himmeleitä, joiden kiertämiseen ei järin suurta kekseliäisyyttä ja härskiyttä tarvita. Oikea ratkaisu on siirtyminen suljettuun listavaaliin, jossa äänet annetaan yksittäisten ehdokkaiden asemesta ehdokaslistoille eli puolueille.

Suljetussa listavaalissa kamppailu käytäisiin puolueiden ohjelmien välillä, mikä korostaisi puolueiden eroja. Järjestelmä keventäisi ehdokkailta vaadittavaa taloudellista panostusta, eikä äänestäjää tarvitsisi myöskään hämmentää kunkin omilla vaaliteeseillä. Vaalityötä tehtäisiin puolueiden ja vaaliohjelmien eteen, joiden välillä äänestäjä tekisi valintansa.

Toisin kuin on väitetty, listavaali ei lisäisi puolueiden johtoportaiden valtaa. Esimerkiksi Turun SDP ja Varsinais-Suomen SDP valitsevat jo nyt ehdokkaansa kunnallis- ja eduskuntavaaleihin jäsenäänestyksellä. Näin voitaisiin aivan hyvin määritellä myös listalla olevien ehdokkaiden järjestys. Lisäksi voitaisiin ottaa käyttöön esimerkiksi Ruotsissa käytettävä ”puoliavoin” listavaali, jossa riittävällä määrällä ”puoltoääniä” ehdokkaan sijoitus listalla nousee.

Suljettu listavaali ei vähentäisi demokratiaa, vaan lisäisi avoimuutta ja äänestäjän ”kuluttajansuojaa”. Ainoa häviäjä nykyiseen verrattuna olisi mainosmyynnistä voittonsa käärivät tahot.