18.2.08

Tilakeskustelua ylioppilaskunnassa

Mielipidekirjoitus julkaistu Turun Ylioppilaslehdessä 3/2008.

Tilakeskustelu kaipaa faktoja

Tylkkärin sivuilla ja verkossa virinnyt keskustelu ylioppilaskunnan tilatarpeista ja jopa uudesta ylioppilastalosta on varsin tervetullutta. Rajuissa yksinkertaistuksissa on kuitenkin aina vaaransa, ja tämänkin keskustelun joko-tai –luonne tekee kannan muodostuksesta vääristynyttä.

”Tarvitaanko Turkuun uutta ylioppilastaloa” –kysymys antaa epäilemättä toimittajalle mainion juttuaiheen, mutta päätöksiä tällä asettelulla ei pidä tehdä.

Ensi alkuun olisi päästävä yksimielisyyteen keinoista, joilla puututaan nopeasti eteen tulevaan ongelmaan ylioppilastalojen remontoinnin yhteydessä. Uusi ylioppilastalo tuskin ennättäisi tukemaan alayhdistysten ja ylioppilaskunnan toimiston evakkoretkessä. TYY on ymmärtääkseni aloittanut neuvottelut TYS:n kanssa väliaikaisratkaisuista, ja hallituksen on myös saatettava nämä keskustelut loppuun. Kukin alayhdistys neuvottelemassa erikseen ei ole mielekäs ratkaisu.

Juhlatilojen osalta on tärkeää saada faktoihin pohjautuvaa tietoa Sotkun kohtalosta. Siellä ja täällä lentelevät huhut luovat epätietoisuutta ja hämmennystä. Sikäli kuin suunnitelmia Sotkuksi kutsutun rakennuksen osalta on olemassa ja niitä kehitellään, on vuokralaisen osallistuttava näihin keskusteluihin. Ainakin kuunteluoppilaana, jos ei muutoin.

Kun edellä mainitut asiat ovat selviä, on hyvä tuoda uusi ylioppilastalo –keskusteluun mutua vahvempaa asiantuntijatason tietoa. Ensiksi tulisi saada yhteinen käsitys siitä, mistä ylipäätään keskustellaan. Samalla termillä toinen voi tarkoittaa monttua, jossa voi järjestää bileet, ja toinen hulppeaa toimistokompleksitornitaloa. Näin ollen kysymys ”tarvitaanko vai ei” on varsin hedelmätön.

Tarvitaan ainakin suuntaa-antavia ja julkisia arvioita rakentamisen ja myöhemmän ylläpidon kustannuksista sekä mahdollisista rakennuspaikoista. Aiheesta keskustelua helpottaa huomattavasti, kun tiedämme miten monista miljoonista tai kymmenistä miljoonista euroista on kyse. Tällaisia arvioita lienee saatavilla, kunhan olemme selvittäneet omat tilatarpeemme.

On myös syytä muistaa, että ylioppilaskunnan tämänhetkisillä tuotoilla, jäsenmaksun suuruudella tai osakeomistuksilla ei ole juurikaan tekemistä uuden ylioppilastalon rakentamisen kanssa. Toki voittoa on tehty, mutta mittasuhteet ovat aivan erilaisia. Tilannetta voisi muuttaa, mikäli pääsemme yksimielisyyteen vaikkapa jäsenmaksun kaksin- tai kolminkertaistamisesta.