Pari huomiota talousasioista

Perjantai 30.1.2009 klo 10:05 - Pasi

Vähemmästäkin menee sekaisin, kun elvytysehdotuksia sinkoilee siellä täällä. Aika on mitä otollisin erinäisille ideoille, kunhan muistaa mainita, että kyse on elvytyksestä. Ideoiden elvyttävyyden arviointiin ei niin hirvittävästi aina muisteta panostaa, kun nähdään mahdollisuus ehdottaa jotain, joka normaaliolosuhteissa ei olisikaan ihan niin helppoa.

Työmarkkinajärjestöt sopivat yhteisen ehdotuksen, jonka mukaan työnantajien kansaneläkemaksu poistetaan. Toiset kutsuvat toimenpidettä elvyttäväksi, toiset eivät. Jälkimmäiset ovat oikeassa.

Työnantajien kansaneläkemaksu tarkoittaa sitä, että yksityinen työnantaja maksaa palkan sivukuluna 0,8 prosenttia valtiolle. Kuntatyönantajan maksun suuruus on 1,8 prosenttia. Kokonaisuutena tämä tarkoittaa noin 800 miljoonan pottia, joka jää valtion tuloista pois. Muita maksuja voidaan toki korottaa, jotta valtion näkökulmasta tulos on plusmiinus nolla.

Miksi tämä ei elvytä? Koska elvyttävän toimenpiteen tunnistaa siitä, että se on määräaikainen, työllistävä (kulutusta lisäävä), eikä muodostu pysyväksi menoautomaatiksi.

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus on suorittanut tutkimuksen, jossa tutkittiin työnantajan sivukulujen alentamisen vaikutusta työllisyyteen. Tulokseksi saatiin, että alentaminen ei ainakaan lisännyt työllisyyttä.

Ei ole syytä epäillä, että kela-maksun poisto toisi jonkun muun tuloksen.

On helppo ymmärtää, että kela-maksun poistaminen on työnantajapuolen sydäntä lähellä. Asia on nimenomaan ideologinen. Miksi yksityisen työnantajan pitäisi rahoittaa perusturvaa? No niin no.

Ottamatta sen enempää kantaa siihen, onko kela-maksun poisto oikein vai väärin, voi kyllä ihmetellä keskustelua ja kommentointia valtion tulojen romahtamisesta.

Toki taantuma laskee verotuloja, mutta hallituksen toimenpiteillä on oma erityinen vaikutuksensa tähän asiaan. Kun ajatellaan, että esimerkiksi tuloverojen alennus maksaa kaksi miljardia, kela-maksun poisto 800 miljoonaa ja ruoan alv-alennus 500 miljoonaa, niin tulojen väheneminen ei ole enää ihan pelkästään kiinni talouden taantumasta.

Eikä kyse ole edes väliaikaisesta pudotuksesta, vaan järjestelmällisestä julkisen sektorin tulopohjan rapauttamisesta. Silläkin on seurauksensa.

***

Kuntaministeri Mari Kiviniemi (kesk) kirjoitti blogissaan 14.10.2008 näin:

"Sdp ei edes yritä esittää vaihtoehtoja, vaan ainoastaan pelotella kansalaisia. Viimeisin innovaatio on, että kansainvälinen finanssikriisi vaarantaisi kuntien palvelut.   Urpilaisen puheenvuoro on edesvastuuton.

Kunnallisten peruspalveluiden rahoitus ei ole vaarassa finanssijärjestelmän kriisin takia. Suomen talouden perusta on kunnossa." (Lihavointi lisätty)

27.1.2009 samainen Mari Kiviniemi ehdotti "mittavaa toimenpidepakettia kuntien taloustilanteen helpottamiseksi". Hänen mukaansa "tarvitaan tarkoin kohdennettu paketti kuntatalouden vahvistamiseksi".

Kolme kuukautta, ja ministeristäkin tuli edesvastuuton pelottelija. Ja vielä väitetään, että Sdp ei tee vastuullista oppositiopolitiikkaa vaihtoehtoineen.