11.10.07

Työtaisteluista ja palkankorotuksista

Tähän alkuun, ai niin. Vertasin aiemmin Yhdysvaltain sotakustannuksia amerikkalaisten, vähävaraisten lasten terveysvakuutusohjelman kustannuksiin. Kongressi esitti viime viikolla 35 miljardin dollarin lisärahoitusta ohjelmalle, viiden vuoden ajaksi. Ei mennyt läpi. Presidentti Bush käytti veto-oikeuttaan, koska ohjelman laajentaminen olisi tarkoittanut siirtymistä kohti valtiollista terveydenhuoltoa. Demokraatteja parjattiin myös yrityksestä "sosialisoida" terveydenhuoltoa sekä pyrkimyksestä kohti "kuubalaistyylistä terveydenhoitoa kiintiöineen, pitkine odotusaikoineen ja mikä pahinta, ilman valinnanvaraa" (HS 9.10.2007).

Niin, sitten aiheeseen. Tehy on päättänyt katsoa kortit loppuun asti. Mainitsin viime jälkikirjoituksessa, että tämä on mielestäni typerää. On edelleen. Tämä seuraavista syistä: 1) kunnat ovat vaikeuksissa jo sovittujen kunta-alan palkankorotusten kanssa, 2) uhkapelin onnistuminen vaatisi erillisen sopimuksen sorvaamista tehyläisille, johon en usko ja 3) joskus on viisaampi todeta, että nyt mentiin vipuun eikä tähän hätään kannata enempää tapella. Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla.

Sympatiani ovat kuitenkin kaikesta huolimatta Tehyn puolella. Hoitajat taistelevat nyt sen puolesta, mitä valtion kassakirstua tätä nykyä valvova puolue heille lupasi ennen vaaleja. Eihän se voi olla moraalisesti väärin tai tuomittavaa? Mikäli Tehy olisi nyt peräytynyt, olisi Kokoomus päässyt kuin koira veräjästä.

Tarjotulla sopimuksella ei nimittäin ollut juurikaan tekemistä hallitusohjelman hengen tai "tasa-arvotupon" kanssa. Sopimus koskettaa 90 prosenttia kunta-alan työntekijöistä, joiden ammattinimikkeitä voi selailla vaikka täältä. Näin laajaa joukkoa koskeva sopimus ei oikein sovi ajatukseen "koulutettujen, naisvaltaisten alojen" palkkojen korjaamisesta oikeudenmukaiseen suuntaan.

Mopo on nyt joka tapauksessa lähtenyt käsistä, ja vain Luoja tietää miten tässä hommassa lopulta käy. Ja sekään ei kerro. Toivottavasti tästä jupakasta on taas opittu, että palkkaneuvottelut ovat työmarkkinajärjestöjen asia. Mikäli palkankorotuksia luvataan vastineeksi vaalivoitosta, on lupauksista pidettävä myös kiinni. Lienee myös viisasta jatkossa rajata korotusten kohteet riittävän tarkasti.

Jyrki Kataisen ja Kokoomuksen vastuuttomuus tässä asiassa ärsyttää. Ärsytti jo ennen vaaleja. Kokoomus tunsi takuulla kunnallisen neuvottelujärjestelmän sekä sairaanhoitajien palkanmaksajan taloudellisen tilanteen. Nyt pestään kädet takalukkoon ajautuneesta tilanteesta ja jätetään sekä kunnat että sairaanhoitajat oman onnensa nojaan. Ilmeisesti siniset toverit luottavat siihen, että kansan poliittinen muisti on samaa luokkaa kuin kultakalalla. Saapa nähdä.

Ei kommentteja: