6.7.07

Rautaa rajalle!

Yhdysvallat rakentaa ohjuspuolustustukikohtaa Alaskaan, kertoo Yle.

Kolmen vuoden kuluttua asemissa on määrä olla 40 ohjusta, jotka torjuvat Pohjois-Korean yrityksen pommittaa USA ydinjätemaaksi. Pitää vain toivoa, ettei Rakas Johtaja Kim Jong Il tartu toimeen ennen tukikohdan valmistumista.

Muutoin tämä uutinen oli tuttua kauraa jenkkien toiminnasta, mutta järjestelmän hinta pisti silmään. Puolustautuminen mahtavan Pohjois-Korean ydinasehyökkäystä maksaa vaivaiset seitsemän miljardia euroa vuodessa. Seitsemän miljardia, vuodessa!! Uskomatonta.

Millainen ajatuksenjuoksu johtaa sellaiseen lopputulemaan, että turvallisuus taataan laittamalla hirvittävät määrät rahaa kiinni erilaisiin puolustusjärjestelmiin samalla kun kuljetaan ympäri maailmaa "levittämässä demokratiaa ja vapautta" ja soitetaan suuta muslimeille? Eikö olisi viisasta siirtää rahat puolustusjärjestelmistä suoraan hyökkäykseen ja lahdata saman tien kaikki muut maailman valtiot tyhjiksi potentiaalisista vihollisista? Olisi tilaa rancheille.

Suomen porvarihallituskin on nyt ottanut lakin kauniisti käteen ja ryhtynyt parhaansa mukaan miellyttämään maailman suurinta turvallisuusuhkaa. Jyri Häkämiehen mielestä Afganistanista tehdään turvallinen ja leppoisa paikka nopeasti ja helposti viemällä sinne lisää rynnäkkökivääreitä. Tuskin kivääreistä siellä pulaa on, mutta onhan se komeampaa kun saa ampua mutka molemmissa käsissä. Samalla logiikalla YK voisi järjestää maailman jokaiselle yli 12-vuotiaalle henkilökohtaisen rynnäkkökiväärin ja maailmanrauha olisi taattu.

En ole suorittanut tarkkoja laskelmia, mutta minulla on vahva mutu-tuntuma, että murto-osalla tappamiseen käytettävästä rahamäärästä voitaisiin oikeasti lisätä maailman turvallisuutta. Resepti on melko yksinkertainen. Huolehditaan, että maailman jokaisella lapsella on vatsa täynnä sapuskaa, he käyvät koulua ja (ainakin) kaikki naiset opetetaan lukemaan. Jos itsellä ja lähimmäisillä on perusasiat kunnossa, loppuu nopeasti syyt kiinnittää itseensä räjähdevyö ja mennä räjäyttämään itsensä.

Tässä on toki muutamia ongelmia. Reseptin tehotessa viimeinen jäljelle jäänyt ja samalla maailmanhistorian suurin roistovaltio joutuisi suuriin ongelmiin. Ei olisi enää tekosyitä hyökkäillä öljyvaltioiden kimppuun turvaamaan omaa energian saantia, vaan öljyn joutuisi ostamaan markkinahintaan ihan niin kuin kaikki muutkin kuolevaiset joutuvat. Samalla kotimainen aseteollisuus romahtaisi, eikä vaalikampanjoihin siksi saisi enää niin helppoa rahoitusta. Kyynel.

2 kommenttia:

Johannes Erra kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Johannes Erra kirjoitti...

Poliittisen koneiston heikkous vauhdittaa väkivallan kierrettä monin tavoin: vakaan hallitusvallan puute saa väestön pelkäämään ja tuntemaan epävarmuutta. Koulutuksen puutteen vuoksi järjellä on vaikea hillitä näitä pelkoja, koska epätietoisuus on pelon keskeinen lähde. Epävakaista poliittisista oloista ja väestön epätietoisuudesta seuraa osaltaan voimakasta eriarvoistumista ja usein suoranaista nälänhätää, samoin kuin väestön pelkoa ja tietämättömyyttä hyödyntäviä ääriliikkeitä. Kierteen katkaisemiseen ei ole varmoja reseptejä. Selvää pitäisi silti olla, että militarisoituminen yksinomaan pahentaa ongelmia. Väkivallan edellytykset ovat aina parhaat siellä, missä yhteiskunta on heikko ja epävakaa. Aseiden määrän lisääntyminen taas on epävakaissa oloissa ymmärrettävästi omiaan lisäämään aseellisten yhteenottojen todennäköisyyttä.

Osaltaan suurvaltapolitiikan keskittyminen Lähi-itään muistuttaa myös energiapoliittisesta epätasapainosta. Teollistunut maailma on edelleen aivan liian riippuvainen öljystä. Vähättelemättä lainkaan uusiutuvien energiamuotojen kehittämisessä olevia haasteita tai ydinvoimaan liittyviä loppusijoitus- ym. ongelmia, rohkenen pitää öljyriippuvuutta vähätteleviä puheenvuoroja vähintäänkin tarkoitushakuisina. Riippuvuuden hintaa kun ei täysimääräisesti makseta meillä Suomessa tai muualla läntisissä demokratioissa.